Etelä-Karjalan kaunotar - kangasvuokko

6.5.2015

Etelä-Karjalan kaunotar - kangasvuokko

Kylmänkukkien paras kuvausaika on parhaillaan menossa. Etelä-Karjalassa ensimmäiset kangasvuokot avasivat nuppunsa lämpimillä kasvupaikoilla tänä keväänä jo 8. huhtikuuta, kymmenen päivää aikaisemmin kuin viime vuonna. Varjoisemmilla kasvupaikoilla kukat aukesivat huhtikuun lopussa ja toukokuun alussa. Kukkimisen jälkeenkin kangasvuokko on hyvin kuvauksellinen. Kukkavarsi on venähtänyt pituutta ja kuihtuva kukka on kumartunut nöyrästi alaspäin.

Kangasvuokkoa kasvaa Kaakkois-Suomen harjuilla ja Salpausselällä. Sen lisäksi Suomessa kasvaa toinenkin kylmänkukka - Hämeenkylmänkukka. Sitä esiintyy hyvin suppealla alueella Hämeenlinnan ympäristössä. Kangasvuokko ja Hämeenkylmänkukka kohtaavat toisensa Lammin–Tuuloksen seudulla, jossa ne myös melko yleisesti risteytyvät.

Kylmänkukat ovat hyvin kauniita, ja se oli koitua niiden kohtaloksi. Kukkia kerättiin ja ihmiset siirsivät niitä omiin kukkapenkkeihinsä. Kukkien siirtäminen on tuomittu epäonnistumaan. Sen juuristo on niin laaja, että sen mukana pitäisi siirtää kuutiometreittäin maata. Vuonna 1952 molemmat lajit rauhoitettiin luonnonsuojelulailla.

Kangasvuokon kuvaaminen keväällä on muodostunut minulle perinteeksi. Käyn huhtikuun alusta alkaen seuraamassa nuppujen kehittymistä. Kun kukka vihdoin avautuu ja levittää suuret valkoiset terälehtensä auki, tiedän kevään alkaneen.

Kangasvuokkojen kukissa vierailee ahkerasti pölyttäjiä; perhosia, kimalaisia, kukkakärpäsiä ja mesipistiäisiä sekä muurahaisia. Kuvaan kukkaa ja siinä vierailevia hyönteisiä 100-400 mm:n teleobjektiivilla. Usein käytän telessä myös loittoa, jotta saan lyhennettyä tarkennusetäisyyttä. Pitkästä kuvausetäisyydestä on ainakin kaksi hyötyä. Terävyysalueen saa kapeaksi käyttämällä suurta aukkoa, jolloin kukan saa esiin muun kasvillisuuden seasta. Lisäksi hyönteiset eivät pelästy kuvaajaa, vaan jatkavat rauhassa touhujaan kukassa. 

Samassa kangasvuokossa on eri aikaan avatuneita nuppuja. Kun ensimmäiset kukat jo kumartavat niin uusimmat vasta aukaiset nuppujaan. Kuvatessa on käytetty 210 mm:n polttoväliä ja aukkoa 8.

Kangasvuokon kauneuden edessä kannattaa nöyrtyä ja mennä polvilleen kukkaa kuvaamaan. Vielä paremman tuloksen saa, kun makaa mahallaan maassa ja kamera on maata vasten. Kangasvuokon kukan terälehdet ovat ohuet ja valkoiset, ja koko kasvi on karvainen. Ne saa parhaiten esiin vastavalossa.

Kangasvuokon kukissa vierailevat hyönteiset näkyvät valkoisten
terälehtien läpi silhuetteina. Kukka ja sitruunaperhonen ovat edukseen
vastavalossa.

Teksti ja kuvat: Anna-Liisa Pirhonen