6.5.2015
Etelä-Karjalan kaunotar
- kangasvuokko
Kylmänkukkien paras
kuvausaika on parhaillaan menossa. Etelä-Karjalassa ensimmäiset kangasvuokot
avasivat nuppunsa lämpimillä kasvupaikoilla tänä keväänä jo 8. huhtikuuta,
kymmenen päivää aikaisemmin kuin viime vuonna. Varjoisemmilla kasvupaikoilla
kukat aukesivat huhtikuun lopussa ja toukokuun alussa. Kukkimisen jälkeenkin
kangasvuokko on hyvin kuvauksellinen. Kukkavarsi on venähtänyt pituutta ja
kuihtuva kukka on kumartunut nöyrästi alaspäin.
Kangasvuokkoa kasvaa
Kaakkois-Suomen harjuilla ja Salpausselällä. Sen lisäksi Suomessa kasvaa
toinenkin kylmänkukka - Hämeenkylmänkukka. Sitä esiintyy hyvin suppealla
alueella Hämeenlinnan ympäristössä. Kangasvuokko ja Hämeenkylmänkukka kohtaavat
toisensa Lammin–Tuuloksen seudulla, jossa ne myös melko yleisesti risteytyvät.
Kylmänkukat ovat hyvin
kauniita, ja se oli koitua niiden kohtaloksi. Kukkia kerättiin ja ihmiset
siirsivät niitä omiin kukkapenkkeihinsä. Kukkien siirtäminen on tuomittu
epäonnistumaan. Sen juuristo on niin laaja, että sen mukana pitäisi siirtää
kuutiometreittäin maata. Vuonna 1952 molemmat lajit rauhoitettiin
luonnonsuojelulailla.
Kangasvuokon kuvaaminen
keväällä on muodostunut minulle perinteeksi. Käyn huhtikuun alusta alkaen seuraamassa
nuppujen kehittymistä. Kun kukka vihdoin avautuu ja levittää suuret valkoiset
terälehtensä auki, tiedän kevään alkaneen.
Kangasvuokkojen kukissa
vierailee ahkerasti pölyttäjiä; perhosia, kimalaisia, kukkakärpäsiä ja
mesipistiäisiä sekä muurahaisia. Kuvaan kukkaa ja siinä vierailevia hyönteisiä
100-400 mm:n teleobjektiivilla. Usein käytän telessä myös loittoa, jotta saan
lyhennettyä tarkennusetäisyyttä. Pitkästä kuvausetäisyydestä on ainakin kaksi
hyötyä. Terävyysalueen saa kapeaksi käyttämällä suurta aukkoa, jolloin kukan
saa esiin muun kasvillisuuden seasta. Lisäksi hyönteiset eivät pelästy
kuvaajaa, vaan jatkavat rauhassa touhujaan kukassa.
 |
| Samassa
kangasvuokossa on eri aikaan avatuneita nuppuja. Kun ensimmäiset kukat jo kumartavat niin uusimmat vasta aukaiset nuppujaan. Kuvatessa on käytetty 210
mm:n polttoväliä ja aukkoa 8. |
Kangasvuokon kauneuden
edessä kannattaa nöyrtyä ja mennä polvilleen kukkaa kuvaamaan. Vielä paremman
tuloksen saa, kun makaa mahallaan maassa ja kamera on maata vasten.
Kangasvuokon kukan terälehdet ovat ohuet ja valkoiset, ja koko kasvi on
karvainen. Ne saa parhaiten esiin vastavalossa.
 |
Kangasvuokon
kukissa vierailevat hyönteiset näkyvät valkoisten
terälehtien läpi
silhuetteina. Kukka ja sitruunaperhonen ovat edukseen
vastavalossa. |
Teksti ja kuvat:
Anna-Liisa Pirhonen
